Kotiin!

Kalispera viela kerran Ateenasta.

Huone on luovutettu, virolaisseurassa hengattu ja postikortit kirjoitettu. Tuliaisten suhteen nollalinja, sori. Ei ole yksinkertaisesti ollut aikaa shoppailla.

Kohta viela viimeiselle yhteiselle illalliselle Blue1:laisten kanssa Amarylliksen sisapihalle, sitten hiljalleen hotellille hakemaan kapsekkeja. Ja metromatka lentokentalle.

Kreikka on kauhian kiva maa, vaikka taalla onkin ihan heterokuuma. Nettikahvilassa hieman viileampaa.

Postikortit sentaan sain kirjoiteltua paivalla viimeviikkoisen Eurocafen alakerrassa oluen kera.

Kohta takaisin kadulle I & K:ta vastaan, jotta voimme raahautua rakkoisine jalkoinemme syomaan. Hei, hei, Ateenasta.

NE VOITTI!!!

JEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEE!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!

Kai se taytyy vahitellen uskoa - Suomi ja Lordi on voittanut taman vuoden euroviisut. Ei tata viela ole kyennyt ymmartamaan... Koko ajanjakso eilisillan pisteidenlaskun alusta tahan hetkeen on vain utuinen tuntirupeama hienoine hetkineen. Alkaa vieko tata meilta pois sanomalla etta se onkin vain unta.

Sita tunnetta ei voi sanoin kuvailla, kun pistemaara toisensa jalkeen ropsahti Suomen pistetilille yha useammalta maalta. Fanikatsomossa oli aivan uskomattoman tajuton fiilis koko ajan (no yllari!). Heideeta taa taisi ensimmaisena sitten halata, kun voitto oli selvilla. Jee! Pressikeskukseen ei faneja perkele soikoon enaa eilen paastetty, mutta meni se aika myos ulkomaalaisten kanssa rupatellessa ja haastattelua Kreikan tv:lle antaen.

Tahan valiin todettakoon, etta ilmeisesti se Radio Suomen haastattelu sitten tuli ulos kun ainakin Tuuli, Salla ja Hilkka siita raportoivat tekstiviestitse. Jee! Ja ainakin kahteen brittimediaan meikalaista hastateltiin eilen ennen finaalia kisa-alueella.

Yksien Amstelien (virallinen kisaolut, ensi vuonna toivottavasti viisuissa saa Golden Capia ;) jalkeen hipsimme kisabussiin, jonka kanssamatkustajat saivat nauttia :D matkan aikana voittoinnon synnyttamasta viisupotpuristamme, joka piti sisallaan niin taman vuoden kappaleita kuin myos menneiden vuosien viisuhitteja (Kaelakee haal, Diggiloo diggiley). Kiitos ja anteeksi.

Ensimmainen todellinen tajuamus tapahtuneesta tulvahti tajuntaan, kun talsimme hotellilta Euroclubille siina puoli kolmen jalkeen. Suomen liput kirvoittivat autoilijat torvien toottaamiseen, peukalon nostoon, onnittelujen huuteluun. Ja samoin osallistuivat onnitteluihin myos monet vastaantulleet kadunmiehet. Jos Kreikka ei olisi antanut Lordille pisteita lainkaan, olisi kenties kannattanut harkita kahteen kertaan lippujen mukaan ottamista, mutta Anna Vissin lobbaamat 12 pistetta isantamaalta takasivat sen, etta koko viikon ajan ateenalaisilta kuulemamme kommentit maastamme, esittajastamme ja kappaleestamme eivat olleetkaan pelkkaa selkaantaputtelua. Jesse tempaisi jo semipaivana jakaen "Vote Lordi"-mandariinejaan, itse jatin kaikki kolme saamaani prepaid-liittymaa The Mall -kauppakeskuksen infolehtistandin paalle "Vote Lordi"-maininnalla varustettuna. Ehka nekin oli sielta illalla poimittu ja aania annettu viela pari lisaa ;).

Kello tuli kolme. Soi Hard Rock Hallelujah. Soi Oot voimani mun. Lordi tuli. Halasin Mr Lordia ensimmaisena paikalla. Onnittelin vuolaasti ja vilpittomasti. Kello tuli nelja. Soi Elakoon elama. Soi jalleen Hard Rock Hallelujah. Vaihdoin paikkaa toisen clubirakennuksen luo. Jututin erasta viron delegaation jasenta. Soi Sata salamaa. Lauloimme Iidan kanssa sita tohkeissamme sisapihalla. Soi taas Hard Rock Hallelujah. Menimme joraamaan sita sisatiloihin. Sen jalkeen soi Shiri. Lauloimme sen pihalla Iidan kanssa englanniksi suhkoht taydella antaumuksella.

+++ Nettikahvilan pitaja soittaa juuri HARD ROCK HALLELUJAHin!!! Efharisto! +++

Koitti jatkoillelahdon aika kello 6.45, ja sain myos luovutettua uuden virolaisystavani ;) oman porukkansa kasiin. Jessen, Iidan ja Karin kanssa marssimme Ateenan aamuauringossa kohti Omoniaa Suomen lippujen heiluessa ja autojen toottaillessa. Voi sita fiilista...

I & K painuivat suoraan hotellille, ja J:n kanssakin paatettiin vain napata aamupalat kahvilasta mukaan ja painua nukkumaan sen jalkeen. 7.31 pyysin huoneeni avaimen hotellin respasta. :) Ei se uni sielta tullut kaytannossa lainkaan. Puolenpaivan jalkeen lopettelin sangyssa loikomistani ja katselin viisukatsantoja tv:sta. Ja nain myos Lordin esityksen tv-kuvana ekan kerran. Jee!

Ohhoh. Ei tata vain voi uskoa todeksi. Ensin vuosia ja taas vuosia pelkkaa viisuvaninaa ja -valitusta kusipaasuomalaisilta, ja sitten yhtakkia tajuaa elavansa koko seuraavan vuoden aivan uskomattomassa viisuhuumassa omassa kotimaassaan...

Ei maar, taytyy hoitaa muut surffailut alta pois ja lahtea paivanvaloon takaisin. Jee!

Edit (oikolukuvaiheessa) +++ Nettikahvilan pitaja soittaa taas HARD ROCK HALLELUJAHin!!! Efharisto! +++

Finaalipaiva jee!

7 tuntia finaaliin

Jannitys alkaa kohota jalleen vuorokauden levon jalkeen. Viela KFC:hen kanahamppareille The Malliin, jonka jalkeen sitten itse kisapaikalle.

Eilen oli Lordin lehdistotilaisuus suomalaisille Hotelli Presidentissa. Totesivat vain, ettei heilla oikeastaan ole minkaanlaista suurta paniikkijannitysta lavalla, kun ovat kovin esiintymishaluisia muutenkin. Ottivat ilolla ja kiitollisna vastaan fanien vuolaat kiitokset tuomastansa huomiosta ja menestyksesta. Pressin jalkeen meikalaista ja L:aa viela haastatettiin Radio Suomeen (?), mutten sitten tieda tuliko ja koska ulos.

Sen verran viela alkuviikosta, etta maanantaina oli tosiaan viisujen Welcome Party, jossa olivat paikalla niin kaikki artistit kuin myos Elena Paparizou ja Sakis Rouvaskin. Tallaisena pressiakkrettomana haahuilijana tuo oli yksi harvoista tilaisuuksista saada itselleen edes jotakin promomateriaalia, ja seilasinkin epatoivoisena ympari suurta ihmismassantayteista aukiota vonguten artisteilta ja managereilta edes jotakin... :puna: Saaliina ihan mukavasti ainakin Puolan Venajan ja Portugalin singlet seka pahea kutsu seuraavan illan Russian Partyyn Euroclubille (ei sita kutsua koskaan kukaan halunnut ovella nahda, btw). Welcome Partyn jalkeen livuin viela lunastamaan P:lta kisalippujamme. Paatimme kuluttaa aikaa ja hillita nalkaamme kebabannoksilla Monastirakioun aseman viereisessa ravintolassa, kunnes itselleni koitti hetki lahtea Syntagmalle vastaan hotellitovereitani. Ja kavellen hotellille - onneksi myos J & P bongasivat meidat ja saimme taittaa taivalta isommalla porukalla. Ja Mismut lisukkeineenkin onnistuimme tapaamaan Omonian liepeilla.

Kaiken kaikkiaan lahes koko aika sunnuntaista tiistaihin meni kisapaikalla, kunnes keskiviikkona koitti akkreilla pummattu kokopaivasaariristeily, jolle osallistuivat ainakin Sidsel (DEN), Romanian jatka seka Latvian poitsut. Kuuma paiva, joskin viimeisella saaripysahdyksella onneksi oli mainio mahdollisuus sujahtaa Valimeren aaltoihin uimaan. :peukku: Ja loppumatka menikin pitkalti laulellessa porukalla viisuja laivan kannella muiden iloksi ja arsytykseksi. Tulivatpa jopa R ja muutama muu israelilaiskaverinsa pyytamaan meilta laulutoiveita (Gimmel, taman vuoden karsintalaulut, Petri Munck...) ja laulelivat itsekin mukana.

Ja aina valilla laivan kaiuttimista kuului +PLIM+, ja odotimme aina kreikka-aksentilla lausuttavaa "No singing Finnish eurovisionsongs onboard, thank you"-kuulutusta... ;)

Ei maar, jotakin alkuviikon tapahtumia lienee viela raportoimatta, mutta c'est la vie. Palataan niihin sitten ehka joskus viela. Nyt nettikahvilakaynnin muute velvoitteet, sitten singleostosten kanssa hotellille (postin kautta) ja hetken lepaily ennen finaaliin lahtoa ja suihkuttelua. Jee!

JEEEEEEEEEEEEEEEE!

Historiallinen hetki

Huomenta taas vihdoin Ateenasta! Voisiko blogiaan paremmissa fiiliksissa jatkaa kuin finaalipaikan voittamisen jalkeisen kuuman kreikkalaisaamun tunnelmissa! Lordi teki kuin tekikin suomalaista viisuhistoriaa - loistavaa! Tajuttoman uskomatonta! ;)

Eilinen paiva meni rentoutuessa Akropoliin-retkella ja grilliliha-annosta nauttien. Kuuden jalkeen hipsimme Victorian metroasemalle kannustusliput kadessa ja Finland (I:lla Perkele)-paidat paalla. Norjalaistoimittajapari haastatutti meita areenan ulkopuolella ja sovimme tapaavamme lehdistopuolella sitten kisan jalkeen mahdollista radiohaastattelua varten (valitettavasti emme enaa tavanneet). Aikaa oli viela kosolti, joten suuntasimme lehdistopuolelle ilmoitustauluja kurkkimaan ja virvoketeltalle kylmia juomia nauttimaan. Pian kuitenkin koitti aika siirtya siviilipuolelle kuuntelemaan kasarihitteja ja harrastamaan yleista hengausta. Taytyy kylla sanoa, etta suomen lipulla sai poikkeuksellisen paljon huomiota osakseen eilen! Mita sama onkaan lauantaina...?

Paikat olivat mainiot, kahdeksas rivi oli kerrassaan sopivan likella itse lavaa (- ja ehka se finaalin 17 rivikaan nyt ei niin paha ole). Kello laheni uhkaavasti kymmenta, kunnes salin valot himmenivat ja hohdokas seka viihdyttava alkunumero saattoi alkaa.

Armenia - Ok nauhatemppuesitys. Tama kappale on kylla kirottu; jaa se sitten soimaan finaalista tai M:n lauluhetkesta, voi olla varma ettei se poistu mielesta tunteihin... Sinansa sympaattista etta Armenia paasi ekana viisuvuotenaan finaaliin asti.
Bulgaria - Ihan siedettava ja toimiva kokonaisuus, joskin putoaminen finaalista oli ihan ansaittu.
Slovenia - Edelleen aivan loistava homohumppa! Iiiiiiihana kappale! Paras! Mutta kun ei iske eurooppalaisiin moukkiin niin ei sitten vakisin. Ei finaalipaikkaa, vaikka Anzej sinne olisi ehdottomasti kuulunutkin. :(
Andorra - Rouva bordellinpitaja huorineen - taman vuoden pohjanoteeeraus stailauksessa on siis saavutettu. Aivan jarkyttavilla asuilla saatiin pilattua totaalisesti ihan siedettavan voimakappaleen tunnelma. Emme voi ymmartaa. Ei silla, ei tama pudotusta parempaa olisi ansainnut millaan asustuksella.
Valko-Venaja - No onhan se kalsan oloinen tytteli ja biisikin keskikastia... En olisi finaalipaikkaa antanut, mutta kylla tama kaiken kaikkiaan semin parempaan puoliskooon kuuluu.
Albania - Ei iske sakkipilli ja tussutossusedat meikalaiseen, ei. Kauhiaa albaanihumppaa. Ansaittu putoaminen.
Belgia - Puntarikakkoseni. Kylla taman esitys ainakin yleisolle naytti vallan onnistuneelta, vaikka Kate aavistuksen kalsa saattaa ollakin. Mutta silti melkoinen yllatys ettei iloinen popralli paassyt jatkoon, video kun kuitenkin kai pyorii musakanavilla. Toivottavasti tasta saadaan silti kesahitti Eurooppaan. Pettynyt sijoitukseensa olen mina.
Irlanti - Hieno ja symppis Irlanti ja Brian Kennedy. Pidan edelleen kovasti. Finaalipaikka ansaittu selvio.
Kyrpos - Suurin jannitys keskuudessamme oli se, kuinka kaukana Aneten maitorauhaset mahtavat eilisiltana olla toisistaan. Kyllahan ne lahes rinnoiksi olivat tunnistettavissa. Mutta kappale edelleen niin totaalista paskahottoa, etta ihan hirvittaa. Mielenkiintoista havaittavaa oli myos se, kun lahes koko alakatsomo oli rauhallisena Aneten saapuessa ja lopettaessa, mutta koko muu sali rajahti molemmissa vaiheissa raikuviin aplodeihin. Ai miten niin Kreikan ja Kyproksen valit ovat hyvin laheiset? ;) Onneksi ei paassyt vinkuja finaaliin.
Monaco - Eihan se tytto kai laulaa osannut yhtaan, mutta camp-hengessa mina ja I jammailimme toki kertsin mukana kuin palmubileissa konsaan. Tosin taisimme olla ainoat. :puna: No, odotettu putoaminen, vaikka tytto todella natti onkin.
Makedonia - No eihan Elena enaa samanlainen horatsu ollut kuin esikasteluvideossa, nyt han oli enaa vain pelkka pissis. Natti sinansa. Mutta biisi silkkaa skeida-lopezia. En olisi paastanyt jatkoon.
Puola - "Hyva Puola!" Juu, en ma tasta ole edelleenkaan oppinut pitamaan, vaikka kuinka olin maanantaina samassa valokuvassa ja sain promolevyja... Sori Puola, ihan ansaittu putoaminen.
Venaja - Onhan tama parantunut pikku hiljaa koko ajan... Ja hyvahan tama on ollut toki aina. Mukava poppikappale, joka ansaitsi jatkopaikan toki. Ainoastaan pianotytto paasi valitettavasti vieterirunkkarikategoriaan valkoiseen pintamaalinsa vuoksi. Harkkojen normaalivaritys naytti viela vain aavistuksen kornilta, mutta tomusokerikerros tyton hartehilla oli kylla jo liian paksua. Silti pidan kappaleesta.
Turkki - No joo, ihan jees... Ehka ansaittu jatkopaikka, ehka ei.
Ukraina - Iiiiiiiiiihana Tina Karol! Niin valloittava persoonana, joskaan kappaleensa ei edelleenkaan ole ihan vakuuttanut mua. :( Mutta jo ihanuutensa takia tytto ansaitsi finaalipaikan (minako ulkomusiikillinen? Ei pida paikkaansa!)
Suomi - Jee Suomi Jee! Tama kolmeminuuttinen nyt oli sellainen, josta ei muista enaa mitaan, sen verran jannityshurmoksessa oltiin koko porukka. Show toimi ja yleiso tykkasi. Ja niin tykkasi nakojaan Eurooppakin.
Alankomaat - Mulla oli rumpu ja sulla oli rumpu ja me taidettiin jopa osata soittaakin niita. Lainaan tahan nyt hyvaa ystavaamme J:a - "Your song, Amandambam..., is really catchy..." Juu, onneksi eivat paasseet jatkoon. Turha mika turha. Vaikka olihan se kyllakin hieman surullista istua hollantilaisfanien vieressa katsomossa :(. No, toivottavasti eivat olleet koskaan uskoneetkaan finaalipaikkaansa.
Liettua - Paska on paskaa. Ei sais buuata, mutta adrenaliini vei mukanaan siina tilanteessa :puna: Ja hei, jos katsomon ponot saavat buuata Silvialle niin kylla silloin saa vahan buuata myos Liettuan pelleille... Mutta etta finaaliin? :shock: Ei saatana, sanon mina.
Portugali - No aika horahtaviksi olivat lirvahtaneet Portugalilaisneitostenkin asustus. Eika halpa kasariralli kamalilla asuilla ainakaan paremmaksi muutu. Hyvaa toki Portugalin tuotanteeksi, mutta olihan putoaminen ainoa oikea ratkaisu.
Ruotsi - Carola veti juuri niin hyvin kuin saattoi odottaakin. Ja ansaitsi finaalipaikkansa. Vaikka puhuikin taas kerran niin lipevan alloja jeesussuhteestaan voittajien lehdistotilaisuudessa.
Viro - Iiiiiihana Viro ja iiiiiiiiiihana Sandra! Edes I:n ja mun Viron liput eivat kantaneet ihanaa virorallia finaaliin. :( Tama oli kylla illan surullisin asia. ); No, laulu jaa elamaan ainakin meidan mieliimme.
B-H - En vaan edelleenkaan kasita sita hurmosta, joka taas katsomon valtasi taman esityksen aikana... +puistelee paatansa+ (Ei jatkoon, minusta.) Tylsa kuin mika.
Islanti - Se toimivampi edelleen naista vitsikappaleista. Tosin olihan se niin kuin joku oli analysoinut; Liettua vaikuttaa juntteihin kerrasta kaikkialla euroopassa, Islanti on sellaista kitchia ja camppia, jota vain viisufanit osaavat arvostaa. Onneksi melkein kaikki paikalla olleet olivat ymmartaneet Silvia-huumorin, paitsi tietysti ne hollantilaiset siina meidan vieressa, jotka innolla Congratulationsille buuasivat. Ja siitakos me saimme viela lisavoimaa heilutella lippujamme ja kannustushuutaa.

Jannitys rakahti kylla aarimmilleen kun kirjekuoret saapuivat ihmisketjun kautta lavalla. Mutta voi sita onnen huumaa, kun koko suomalaisyleiso rajahti huutoon halaamaan toisiaan ja riekkumaan penkeilleen! Aivan kertakaikkisen uskomaton hetki! Ja siina vaiheessa tama meikalaisen aanikin sitten meni... Toivottavasti se tassa pikku hiljaa palailee. Illan tappiona toinen mustista Finlandia-lipuista, joka jonnekin kauas lennahti kannustustilanteessa. Illan paatteeksi siirryimme viela pressikeskukseen kuulemaan voittajien lehdistotilaisuutta. Kisabussilla Omonialle, sielta hotellille reippaillen. Siina vaiheessa vasymys vain oli kohonnut jo niin korkeaksi, etta katselimme vain finaalin uusinnan (Lordi lauloi juuri kun astelimme hotellin kahvilasaliin, jonka nurkassa tv oli paalla) lopun I:n ja K:n huoneessa ja painuimme pehkuihin. Tanaan sitten enemman biletysta. Ja shoppailua sita ennen.

Mutta nyt lahden Lordin lehdistotilaisuuteen kisapaikalle - raportoimatta jaaneista tapahtumista enemman sitten myohemmin.

JEEEE FINAALIIN JEE!

Viisuneitsyys meni

*** Varoitus - sisaltaa spoilereita semiesitysten sisallosta ;)

Aamulla kello 11 olin jo marssimassa kohti lehdistokeskusta kaulassani porsasnaamalla varustettu akkrelapykka - kiitokset vain Ailalle karsivallisyydesta jarjestelyista!

Saa taisi olla koko paivan varsin aurinkoinen ja kuuma, sen verran satuin huomaamaan parilla tauollani ulkona kisahallista. ;) Lammasriisi oli ihan syotavaa kisateltassa, mutta hinnan puolesta lienee viisaampaa reissata pari metrovalia saadakseen puolella hinnalla parempaa ruokaa. No, arvioidaan tilanne huomenna uudelleen. Sveitsin aamuharkkojen jalkeen taisi kuitenkin olla melkoinen tauko ennen seuraavaa varteenotettavaa maata.

Tama paiva meni tosiaan aamuyhdeksasta alkaen (metrolla taas Irinin asemalle) kisakeskuksessa, ravaten eestaas pressikeskuksen ja esiintymissalin valia. Liettua ja Portugali jaivat ainakin itseltani harjoituksista kurkkaamatta, vaikka Portugalin kissoja yritinkin ehtia kurkkaamaan ennen Carolan harkkojen alkua :( Ja yllatyksekseni Portugalin tyttelit osasivat jopa laulaa, ainakin niiden parin accapellaaaninaytteen perusteella, jotka he lehdistotilaisuudessaan yleisolle vetivat. Pisteet siita heille.

Venaja aloitti aamun, esitys oli mielestani ihan ok, edes ne ballerinat ja flyygelista nouseva misukka eivat onnistuneet pilaamaan taman ihan-ok-poppiksen sujuvuutta. Nelja tahtea edelleen.

Tahan valiin totean, etta kylla se vaan ketuttaa niin vietavasti, kun muut ravaavat lokerikoillaan hakemassa aina vain uusia promopaketteja, kun itse voi vain katsella faniakkre kaulassa vieresta, ilman "pigeon holea". Mutta oma henkilokohtainen voi voi, ensi kerralla ehka kannattaa nahda hieman enemman vaivaa hieman aikaisemmin. Mutta tottakai faniakkrekin on ihan korvaamaton nain viisuekakertalaiselle.

Turkin Sibel kai veti ihan ok:sti, kuin myos Ukrainan Tina. Mutta voi hyvanen aika, alanko ma lammeta talle kamalalle Ukrainan renkutukselle nyt vain sen takia, etta Tina Karol osoittautui aivan kerrassaan valovoimaiseksi naiseksi, sopoksi, hauskaksi ja viehattavaksi? Ei sais kylla sen takia vaan tykata... No, katsotaan kuinka mieli viela ailahtelee alkavan viikon aikana.

Oma Lordimme veti kylla todellakin pisteet kotiin paivan harkoillansa - hieno show, bandin ainoan naisen, Awan, aanikin kuului sopivan selvasti muiden laulajien mukana. Ja ne pyrot - vaikka kahden ekan kertsin tsuhahdukset ovatkin ihan nattia peruskauraa, kylla ne loppuluolen variraketit ja etenkin pyorivat tulihuiskut kruunaavat koko esityksen niin loistavaksi etta ei voi kuin ihmetella jos ei tuo show uppoa tarpeeksi moneen eurooppalaispassiin... (ei toki olisi eka kerta) Jee Lordi jee! Tuskin maltamme odottaa torstain koitosta... *jannittaa* Lehdistotilaisuutensakin Lordi veti aivan mainiosti lapi - myos aivan kertakaikkisen kasittamattoman kysymyksen, jonka joku israelilaishorhojatka esitti tilaisuuden loppupuolella: "Mika teidan mielestanne on paras tapa suorittaa itsemurha?" :shocked: :heihaloo: On taas joku "tainnut vetaa muutakin kuin pulukkaa"...

Carolahan oli tietysti harkoissa oma varma ja taitava itsensa seka pressissa oma imela itsensa. Mutta edelleenkin siina naisessa on karisma niin kohdallaan kuin voi olla. Ja oli opetellut myoskin asiallisen vastauksen vahemmistokysymykseen, joka toki oli kysyjankin puolelta muotoiltu parempaan "milta tuntuu olla homoikoni"-formuun.

Oikeastaan enemman Carolan pressissa allekirjoittanutta kiinnosti eras taustalaulajista, iiiiiiiihana Nielsenin Sanna! Yritin bongata Sannaa viela pressin jalkeen kaytavalta - turhaan. Onneksi sain kuitenkin pari kuvaa rapsaistya pressissa myos hanesta.

Mutta etta ihana Sandra sitten harjoitteli ja pressitteli heti Carolan jalkeen... :ihana: Hauska, kaunis, mukava Sandra (jonka poikaystava :niinpa: istui pressissa vierellaan, taisi olla yksi taustalaulajista). Ja taa nakin vihdoin myos elavana Jana Hallasin, Pearu Pauluksen, Ilmar Laisaaren ja Alar Kotkasin. Loistava Through My Window!

Muista presseista ei kai mainittavaa liene, kun Nonstopin laulutaidonkin ehdin toteamaan jo alussa. Paitsi tietty Silvian pressi, joka toki alkoi *todella myohassa* ja sisalsi myos minuuttien pituisen videokuvakoosteen pressitilan screenilta diivaan liittyen. Itse tilaisuus oli taattua Silvia Night -tavaraa vastauksineen, valikommentteineen ja ilmeineen. Kannatti odottaa. Myos Silvian lavashow on iloisen pirtsakka. Mutta edelleen ei tallainen huumori taida purra viisukatsojiin torstai-iltana, ei ainakaan finaalipaikkaan asti. Valitettavasti.

Paskaskeida-Liettuan harkat ja pressi tosiaan tuli skipatuksi ihan ajatuksen kanssa. Toki olisi ollut mielenkiintoista tietaa, millainen "show" niinkin "hyvaan" "lauluun" on "suunniteltu"... No, nakeehan sen sitten valitettavasti torstaina.

Ilta menikin pikaeurocafevierailun jalkeen Euroclubilla, jossa hengailimme samalla priva-alueella ainakin Heikki Paasosen, Jaana Pelkosen, Asko Murtomaen, Sanna Kojon, Thomas Lundinin, Nonstopin, Zeljko Joksimovikin (joo, vaarin kirjoitettu, ei kiinnosta ;), Sandra Oxenrydin, 2 Treble-pimun ja Ich Trojen kanssa. Toivottavasti viela useana iltana uudelleen! Juttuseurana oli myos muutama M:n ja muiden englanninkielinen tuttu, ehka se meikalaisenkin enklanti tasta viela vertyy... Kenties liian myohaan ja hitaasti, mutta vertyy kuitenkin.

Oi voi, viisarit varahtavat jo lahemmas kolmea - lienee viisasta lipua hotellille kun ei Kuppilakaan inahda talla hetkella.

Tanaan keskuuteemme saapui puolet Tampereen delegaatiosta seka Aikut K-vahvistuksineen. Huomenillalla sitten Pasilan kasvatit (jee ei enaa yksin hotellissa jee) seka loput Trelaiset. Ja Hesalaisia. Ja mismut. Ja... Pian on koko viisuperhe koossa. :peukku:

Huomenna lienee viisainta ottaa pukeutumiskoodiksi shortsit paivan ajaksi, sen verran kavivat tummat farkut lampiamaan taman paivan aikana mallasjuomatauollamme. Ja teltan ruokatiskin heppu totesi tunteja myohemmin uudelleen asioidessani tyokaverilleen, etta "tama kaveri on kerrassaan originaali, han osaa sanoa heti tiskille tullessaan mita haluaa" :mrgreen: No mitenka muutenkaan, helkkari vie?

Kuvia on jo parisataa otettu, joskin taytynee harrastaa pienta karsintaa huonolaatuisten osalta joku hetki, kun mieli vain antaa tilaa. Nyt kumautan kohta otsani tahan nettikahvilan nappikseen (vaikkei sais). Siispa nuksimaan.

Efharisto.

Jee Ateena jee!

Kalinihta!

Kello on kohta 03.00, ensimmainen paiva Ateenan kamaralla alkaa taittua kohti yota.

Alkumatka sujui kotimaan paassa ihan jouhevasti, kiiretta ei ollut eika tullut. Ja voi etta niita maisemia lennettaessa yli Ita-Euroopan! <3 Ne kaikki kukkulat, vuoret, jarvet, laaksot, joet, kylat, kaupungit... Megakiitokset M:lle, joka salli Kaakkois-Eurooppa-newbien istua loppumatkan ajan karsa kiinni ruudussa ikkunapaikalla. Jee! Eipa ole Puolan Lodzia kaakommassa tullut kaytya taman elaman aikana.

Siina vaiheessa, kun kone alkoi kaartaa kohti Ateenaa laskeutuakseen, iski oikeasti aivan uskomaton fiilis siita, etta todellakin olen hetken kuluttua uuden maan kamaralla, vielapa viisureissulla! Kauheen miellyttavaa!

Lentokentalla meni sen verran aikaa, etta paasimme lahtemaan vasta 12.30 metrolla kohti keskustaa. Kuusi euroa per sierainpari matkasta kentalta keskustaan kuulostaa aika muhevalta, etenkin kun koko muun metroverkon kattavan viikkolipun lunastin myohemmin paivalla kympilla... :)

Omonia-aukiolle noustuamme ja aikamme ilmansuuntia pahkailtyamme oma hotellini loytyi melko vaivatta, joskin aika yllattaen. Respan koko ei paata huimannut (noin keittioni kokoinen), mutta palvelu oli aivan yhta miellyttavaa kuin olimme ennalta lukeneetkin nettiarvioista. Huone on ihan viihtyisa, kaytavan paassa (no, yhteensa koko hotellissa 16 huonetta). Ikkuna kadulle, joskin edessa puun lehvastoa. Kolmas kerros. Desinfioitu vessanrengas. Ei erillista roskista jonne pitaisi laittaa kakkapaperit, kuten ehtivat jo niin monet pelotella. Saa kakkia ponttoon. (Jos kakkii muuanne, niin siivooja saa ekstrahommaa, eika se ole kovin kohteliasta ainakaan ensimmaisena aamuna.) Aamiainen tulee testatuksi sitten aamulla (yllari!).

Itse viisuilu jai tanaan vahan vahemmalle akkresahlayksen vuoksi. Meikalaisen tietoja ei lopulta loytynytkaan sielta tietokannasta... Ylen Aila lupasi onneksi asian hoituvan huomisaamuna, kun kisahallilla tapaamme. En kuulemma ollut ainoa tahan ongelmaan tormannyt (vaikkei se tippaakaan lohdutakaan :( ). No, huomenaamulla sitten uudella innolla akkrea hakemaan (matka metrolla kisapaikalle noin 20 min, sielta 10 min hallin ovelle).

Tahan valiin on pakko todeta, etta Hotelli Mokan logo on hieman hilpeahkon oloinen M()KA :mrgreen:

Paiva menikin sitten M:n kanssa patongioidessa, Omonian tienoita kierrellessa seka lopulta pikku paikkareiden merkeissa hotlahuoneessa. Siella olis Bacardi Breezer odottamassa janoista kulkijaa kohta, kunhan hotellille paasen. Yhden ouzon ehdin toki nauttimaan asken Eurocafessa. Tapasin lopulta P:n ja J:n, katselimme parin tunnin ajan ESC-kanavan tarjontaa ja puhuimme viisupaskaa. Sitten alkoikin jo vasy painaa. :(

Ateena on loppujen lopuksi aika mukavan kompaktin oloinen kaupunkin (ainakin tamanhetkisen tiedon perusteella), kavelemalla paasee kylla melkein minne vain. Eikohan tama tasta.

Kuulemiin, Hellas vaikenee aamuun asti.

Jumalaton matkakuume rymähti päällensä!

Sitten niin. 30 tunnin kuluttua lentokoneessa. Kapsekki vielä tyhjänä mutta jo auki. Tavarat kutakuinkin ostettu, vain peruskenkiin tarvitsen vielä uudet pohjalliset. Apteekissa käyty, vaatteita ostettu pariinkin kertaan... Toivottavasti lainakapsekin tila-avaruus riittää.

Ja löytyihän se tämän kevään viisu-cd:kin lopulta myös Suomen kamaralta...saakeli. On se nyt he-le-vet-ti (Maria G:n äänellä;) ettei sitä kokoelmaa saada kaikkialle ajoissa myyntiin. Tai että edes joku kauppa siitä tietäisi jotakin etukäteen. Stockmannillakin tarjottiin pelkkää ei-hajuakaan-asennetta eilen, vaikka tänään sitten levy jo komeilikin ainakin Keskustan Stockan hyllyssä...

Jee Ateenaan jee!

Tarkoitus on välittää tänne muistoja ja tietoja reissulta, mutta internettiin pääsytiheys ja vapaa-ajan määrä sanelenevat aika pitkälle blogin todellisen päivitystahdin...